Kämmekästehdas

Irtohihojen ja pöllöpaikkojen ansiosta kaivelin uusin silmin merinolankojani. En ole pitänyt kiirettä niiden tuhoamisessa, koska merinolle löytyy yleensä aina käyttöä pikkulapasina tai pipoina. Nyt on kuitenkin päästy siihen vaiheeseen, että omille pojille kelpaavat enää oman joukkueen pipot. Siskon lapset taas käyttävät perintöpipojaan eikä uusille ole enää ollut juurikaan tarvetta. Niinpä merinoita ei tarvitse enää pipotarvetta varten säästellä.

No. Mitäs näistä sitten? Lapasia ei kannata merinosta aikuisille tehdä, koska ne kuluvat puhki alta aikayksikön. Mutta hei! Kämmekkäitä! Ne eivät kulu samalla tavalla ja lahjakoriin neulomani kämmekkäät ovat lähteneet sukkien jälkeen seuraavaksi liukkaimmin maailmalle. Myös siskoni on kehunut omia kämmekkäitään maailman käytännöllisimmiksi. Kämmekäsohjeita siis etsimään.

Näköjään olisi riittänyt ihan yhden ohjeen etsiminen.

Superkämmekkäät
Malli: Eowyn Mittens by Anne Ala-Pöntiö
Lanka: Drops Merino Extrafine 50 g / 47 g tai Novita Wool 31 g
Puikot: Dropsiin 3,5 mm, Novitaan 3 mm

Jotta samaan malliin ja osittain samoihin lankoihin ja väreihin olisi saanut jotain uutta, kokeilin osaan kämmekkäistä intialaista peukalokiilaa. Se on omiin silmiini kyllä tosi kivan näköinen, mutta vähän pitää peukalon paikkaa säätää. Luulen, että oma peukaloni on vähän keskemmällä kämmentä (sic) kuin mallissa.

Kokeilin myös uteliaana uusia puikkojani. Olen ostanut neliskanttiset ruusupuiset puikot, jotka eivät vielä ole päässeet tosi toimiin. Hyvin toimi, mutten kyllä ainakaan vielä huomannut minkäänlaista ergonomista muutosta. Testasin myös Lentävästä Lapasesta hankkimani ChiaoGoot. Näiden kaapelista tykkäsin tosi paljon ja terävä kärkikin menetteli. Ainoa miinus tuli teräksisestä tuoksusta. Mutta ehdottomasti neulon molemmilla puikoilla uudelleen.

Näin jälkikäteen täytyy kyllä ihmetellä, miten kestin neuloa neljät liki samanlaiset kämmekkäät. Neuloessa se ei tehnyt kuitenkaan yhtään tiukkaa. Ja parastahan on, kun lankavarastot vajuu ja lahjakori täyttyy.

Toisen sukan syndrooma... eiku

Jotkut neulojat kertovat kärsivänsä toisen sukan syndroomasta. Ensimmäinen valmistuu ja neulominen on kivaa, koska kaikki on uutta. Kun pitäisi aloittaa toinen samanlainen, innostus tyssää.

Itse en kärsi ollenkaan toisen sukan syndroomasta. Päinvastoin: kun elämä on (liian) hektistä, en kerta kaikkiaan jaksa neuloa mitään uutta enkä energiaa vaativaa. Silloin on hyvä neuloa niitä tuttuja turvaneuleita; kaksois-, kolmois- ja miljoonaskappaleita samoista neuleista. Onneksi värivalinnat tekevät neuleista edes vähän eri näköisiä.

Seiskaveikan vaaleanpunaisesta jämäkerästä ja muutamista harmaista jämistä sain neulottua vielä yhdet jämäsukat. Vaaleanpunaisen ja harmaan yhdistelmä toi mieleeni vahvasti lapsuuden ufo-karkit, jotka polttivat kitalaen karrelle.

Ufosukat
Malli: Laila's socks by Nancy Bush
Lanka: Novita 7 veljestä 93 g
Puikot: 3,5 mm

Koska irtohihat olivat niin kivat ja ohuita jämälankoja oli paljon jäljellä, aloitin toisetkin irtohihat. Näistä tuli omasta mielestäni tasapainoisemmat kuin niistä vihreistä, koska neuloin jokaisen isomman kirjoneuleraidan väliin samanlaiset pilkkuraidat.

Kirjoneulerannekkeet
Malli: Fair Isle Cuffs by Julie Williams
Lanka: fingering-jämiä yht. 52 g seuraavasti:
- tummanharmaa 2 g
- vaaleanharmaa 10 g
- luonnonvalkoinen 8 g
- tummansininen 16 g
- keskisininen 8 g
- savunsininen 14 g
Puikot: 3 mm

Kummityttö keksi irtohihoille myös uusia käyttötarkoituksia:

Yllättävän pienillä keränlopuilla nämä saa tehtyä. Harmi vaan, että varasto ei näytä kyllä kutistuvan yhtään.

Tilaustupsupipo

Vaikka edellisessä postauksessa julistin, etten neulo tilausneuleita niin silti tässäkin postauksessa sellainen on. Annoin kuvausassistentilleni neulelahjakortin lahjaksi ja hän toivoi uutta tupsupipoa.

Suunnitteluun vierähtikin useampi tovi, koska pipon väriä piti miettiä tarkkaan. Suunnilleen kaikki värit käytiin läpi mustasta kirjavien kautta valkoiseen. Valkoinen sopi kyllä paremmin kuin hyvin, koska varastostani löytyi sopivasti muutama kerä puhtaanvalkoista merinoa.

Ensimmäisestä piposta tuli vähän liian lyhyt. En kuitenkaan jaksanut purkaa, koska olin jo kastellut pipon ja taas ällistynyt merinon venähtämisestä. Lanka riitti onneksi toiseenkin pipoon ja viimeiset metrit pyöritettiin tupsuihin.

Tupsupipo
Malli: Resoripipo by Pirjo Brax 
Lanka: Drops Baby Merino 74 g (tupsullinen) ja 40g (pieniempi tupsuton)
Puikot: 3 mm

Tänä vuonna esikoisella oli huhtikuussa hengästyttävät kolme turnausviikonloppua. Leksa-turnaus Järvenpäässä oli oikein mukava, koska pääsin vierailemaan Lentävässä Lapasessa. Kuolasin ja hypistelin ihastuneena erityisesti Ilun lankoja. Kävelin ulos paria huivilankaa ja muutamia puikkoja rikkaampana. Kuvassa on Lentävän Lapasen lankojen lisäksi myös yksi aiemmin ostettu alpakkahuivilanka.

Jääkiekkokausi on nyt jälleen onnellisesti ohi. Toivoa sopii, että bloggaustahtini tiivistyy.