torstaina, helmikuuta 28, 2013

Ilonpilkahdus

Olen vuoden alusta neulonut kahta työtä kerrallaan, perheelle ja lahjaksi, helppoa ja vähän vaativampaa, hitaampaa ja nopeampaa. Tähän saakka tämä on tuntunut tosi hyvältä ratkaisulta, mutta nyt tuli eteen umpikuja.



Pojalle on kesken raitavillapaita, josta loppui lanka. Kauhun hetkien jälkeen Ravelrystä löytyi kuin löytyikin tätä vuosikertalankaa, mutta postia joutuu kuitenkin aina vähän odottelemaan. Pakkotauko.



Siskon lahjasukat jumittavat. Pitäisi päästä sovittamaan, mutta ei huvittaisi viedä vastasyntyneelle ainuttakaan mahatautia omasta tai poikien päiväkodista. Siispä odotellaan vielä ainakin viikko. Pakkotauko.

Seuraavaksi jonossa olivat suuren sukkahaasteen helmikuun sukat. Aloitin Florentinet 7 veljeksestä. Liian leveät. Seuraavaksi puikoille Kiertoradalla. Sama vika. Koska ärsytys oli jo liian suurta, päätin pistää puikoille vanhat tutut Saltkråkanit parilla lisäsilmukalla. Palmikot tummasta langasta tuntuivat jo ajatuksena kidutukselta, niinpä oli pakko ostaa lisää lankaa, mutta kauppaan en päässyt heti. Pakkotauko.

Istuin sohvannurkassa työtä vailla. Josko odottaisi seuraavaan päivään? Koska jo muutenkin kiukutti kaiken säätämisen jälkeen, annoin itselleni kuitenkin luvan aloittaa uuden pikkuneuleen: paksuilla puikoilla, varastolangasta ja tarpeeseen. Sillä ehdolla, että tekisin sen aivan valmiiksi saman tien. Ja niin kävi, että sain kuin sainkin uuden kaulurin!



Pitsikauluri
Malli: Crofter's Cowl by Gudrun Johnston
Lanka: Gedifra Extra Soft Merino, 50g
Puikot: nro 5




Lanka oli aivan unelmanpehmeää. Merinovilla on suuri ensirakkauteni ja sellaisena taitaa säilyäkin. Koska kerä oli vähän vajaa, jouduin päättelemään kaulurin toisella langalla. Ostin juuri kummitytön kaulahuivia varten Dropsin Extra Fine Merinoa ja langat muistuttivat ällistyttävän paljon toisiaan, metrimääriä myöten.

Ihana pikkutyö kaikkien vastoinkäymisten keskellä.

sunnuntaina, helmikuuta 17, 2013

Kissahattu

Siskon kanssa on sovittu, että hän voi pyytää lahjoiksi neuleoptioita. Lahjojen lunastus vaan ottaa välillä aikaa. Tämäkin lahja on luvattu varmaan vuonna 2011 (ja kuvattu varmaan vuonna 2012).



Kissahattu
Malli: perinteinen neliöhattu korvaläpillä (96s, neulotaan 27cm, korvaläppiin 15s)
Lanka: Pirtin kehräämön hahtuva, 100g (ja pätkä huopumatonta ohutta villalankaa)
Puikot: nro 6 (ja nro 3)




Sisko kertoi, että hatun ohjetta kysellään häneltä toisinaan. Mallihan on oikeasti tosi yksinkertainen, suurin muoto hattuun syntyy pesukonehuovutuksen jälkeen, kun hattu vetäistään aikuisen päähän. Oma pieni pääni passaa taaperoiden hattuihin, leikki-ikäisten hattuihin tarvitaan jo miehen (vastahakoista) apua.




Yritin etsiä kissahatulle ohjetta netistä, mutta joko ohjeita ei ole tai sitten olin puusilmä (mikä ei olisi taas mitään uutta). Novitalta löytyi toisinpäin neulottu hattu, jonka muoto on sama. Ullaneuleesta taas löytyi Miau-hattu, joka on tehty samalla tavalla kuin omani, mutta silmukkamäärät ovat aivan eri suuruusluokkaa. Huovutan kyllä tekeleeni miltei poikkeuksetta 60 asteessa, ehkä se sitten vaikuttaa?

Itse tykkään kovasti hahtuvan kauniisti huopuneesta ja pehmeästä pinnasta. Jaa-a, tätä kirjoittaessa tulee taas himo hahtuvaan, johan edellisistä huovutuksista on jo aikaa. Taidanpa pistää uuden hatun puikoille, kun valmistakin syntyy niin ilahduttavan nopeasti.

keskiviikkona, helmikuuta 13, 2013

"Kyllikin" sukat

Vahingosta viisastuneena ajattelin aloittaa esikoisen eskariryhmän kasvattajien kiitossukkatalkoot heti vuoden alussa. Kuin tilauksesta Kaheleissa pistettiin pystyyn Suuri sukkahaaste. Ainahan neulontaseura kelpaa, niinpä rupesin syynäämään haasteita (ja kasvattajien kumisaappaiden numeroita).

Tammikuussa suunnittelijahaasteena oli neuloa sellaiset sukat, joista on Ravelryssä vähän projekteja. No, en nyt tiedä onko parikymmentä vähän, mutta saa luvan kelvata.


"Kyllikin" sukat
Malli: Nukkumaijan unisukat, Pia Tuononen
Lanka: Novita 7 veljestä, 90g
Puikot: nro 3,5

Ajattelin ottaa varman päälle ja tehdä neutraalit, "ei-minkään-väriset" sukat. Syksyn Janne-kerien kanssa sähläämisen sijaan ajattelin antaa Novitalle mahdollisuuden. Kaurapuuronväriset Nallesta neulotut sormikkaat ovat edelleen käyttökunnossa ja muistelin langan tuoksuneen ihan lampaalta. Sukkalangan sävy on sama ja tuoksu myös, mutta täytyy todeta, että Janneen verrattuna 7 veljestä on kyllä karkeaa lankaa. Toivottavasti kestävät sukkina.



Taidan tehdä sukistani melkoista peltiä (vaikka ne eivät siltä omasta mielestäni tunnu). Nukkumaijan unisukkien 48 silmukkaa kiristävät omissa (kylläkin "rintavissa") jaloissani kiitettävästi. Onneksi yhdellä kasvattajista on kengännumero 36. Taidan siirtyä seuraavaksi Nallen ohjeilla tehtyihin sukkiin. Sukkaohjeita selatessani löysin muuten Ullasta varmaan kymmenet mielenkiintoiset sukat, joita kaikkia on ainakin Ravelryssä neulottu ihmeellisen vähän. Suuri sukkahaaste jatkuu siis Ullan ohjeilla pitkälle kevääseen.

On hauska antaa lasten osallistua kasvattajien lahjojen valintaan. Kun aloitin nämä sukat, esikoinen totesi heti niiden olevan "Kyllikin" sukat. Niin minustakin.