sunnuntaina, elokuuta 12, 2018

Ylen sankiat prihat

Kuten jo edellisessä postauksessa totesin, keskeneräisiä neuleita olisi kyllä jatkettavaksi, mutta kaikki vaativat jotakin säätöä. Aikaa. Energiaa. Kesäreissuneuleen taas pitää olla yksinkertainen eikä vaatia yhtään mitään. Lisäksi sen pitäisi olla nopea, jotta se valmistuisi mielellään reissun aikana eikä keskeneräisten määrä lisääntyisi.

Kiireessä ei synny kuin sutta ja sekundaa. Niinpä olen superiloinen siitä, että olen aina välillä urakalla levitellyt lattialle lankavarastojani ja kirjannut suunnitelmia ylös. Sieltä listalta on hyvä kaivaa helpponeule aloitettavaksi juuri ennen reissua. Jes!

Ylen sankiat prihat
Lanka: Raijan Aitan Wolli 100 tex x 3, 64 g 
Puikot: 2,5 mm ja 2 mm 

Prihat nyt eivät olleet ihan vaivattomimmasta päästä oleva helpponeule. Tykkään tällaisista sukista, joissa on vähän kirjoneuletta, mutta muuten saa posotella suoraa. Prihojen kirjoneule vaan tuntui jatkuvan vähän liian pitkään. Kaikkein eniten ärsytti, kun olin jo huokaissut ja päätellyt sukat ja sitten huomasin, että väsyneenä olin neulonut kärjen kuvion väärin. 
Prihoissa halusin käyttää lankadominanssia hyödykseni, jotta vaaleat kuviot varmasti näkyisivät. Huomasinpa videoita katseltuani, että neulon jotenkin toisin kuin niissä. Totesin, että omassa tyylissäni kuviolanka on etummaisena ja koukkaan takimmaisen pohjalangan kuviolangan yli. Piti oikein kuva ottaa, jotta seuraavalla kerralla muistan:
Venkslasin prihoissa myös puikkojen kanssa. Aloitin 2,5 mm puikoilla ja kirjoneuleen jälkeen vaihdoin pienempiin. En mielelläni neulo 2 mm puikoilla mitään, koska niin ohuet puikot vääntyvät todella helposti. Tajusin pitkine piuhoineni vasta nyt kokeilla hiilikuituisia puikkoja. Ja johan rupesi lyyti kirjoittamaan; ei enää puikot vääntyneet. Ei näistä siltikään lempipuikkoja tullut. Jotenkin neuleesta tuli liian peltiä, kovaa ja joustamatonta. Toiset tykkää, minä näköjään en. Neulon siis jatkossakin joustavia sukkia ja parsin niitä kiltisti. 
Lankakaan ei oikein vienyt mukanaan. Olen säästellyt näitä Wolleja hartaasti ja etsinyt sitä oikeaa mallia. Alunperin näistä ei pitänyt edes tulla sukkia. Nyt neuloessani huomasin, että sukkalangoissa taidan sittenkin vannoa tavallisen lampaanvillan nimiin. Tykkään sen joustavuudesta.

Kesäloman jälkeen huomasin, että suunnitelmalista on lyhentynyt uhkaavasti. Täytyy levitellä varastot taas uudelleen. Ongelmana vaan on se, että nyt pitää jo keksimällä keksiä jämälangoista jotakin tai vaihtoehtoisesti pitäisi ostaa lisää lankaa, jotta saisi vanhoja käytettyä pois. (Mutta kun luonto ei antaisi ostaa, ettei hyvä lankalaihis vaan katkeaisi...)

Tunnisteet: