Lankapaasto?

Hamstrauksesta huolimatta hahtuvakiekot ovat huvenneet uhkaavasti. Kun hätä on suurin on apukin onneksi lähellä. Nämä ihanat Pirtin kehräämön hahtuvakiekot kotiutuivat meille kuluneella viikolla. Aah mitä värejä...















Muttamutta. Muut kerät eivät ole huvenneet. Päinvastoin, tuntuu siltä kuin kerät lisääntyisivät keskenään.














Nämä kolme sängynaluslaatikkoa ovat täynnä lankoja. Eivätkä lopu vaikka miten neuloisin. (Huomatkaa kuitenkin ällistyttävä järjestelmällisyys, joka ei tosiaankaan kuulu luonteenpiirteisiini; olen järjestänyt langat materiaalin mukaan ja maalarinteipeissä lukee "Nallet", "Floricat" jne.) Ja voin jatkaa TV-shopista tutulla lauseella: Eikä tässä vielä kaikki! Lankoja löytyy myös appiukon tekemästä kapiokirstusta ja vaikka kuinka valittelen miten vaatteet eivät mahdu kaappeihin niin sujuvasti sinne solahtaa kuitenkin lankapussi poikineen. Aarteenani on mummalta peritty pussillinen sukkalankoja. Niitä en henno käyttää oikein mihinkään, hypistelen vain ja muistelen miten parikymmentä vuotta sitten mumma opasti ensimmäisen villapaitani neulomisessa.

Olen harkinnut vakavasti lankahamstereihin liittymistä. Josko tänä vuonna paaston aikana paastoaisinkin uusista lankakeristä? Hmm... ei ollenkaan pöllömpi idea.

On kaikki niinkuin ennenkin...

Höh. Niin mielelläni esittelisin valmistuneita neuleita, mutta kun ei ole niin ei ole. Muutenkin tämä bloggaaminen tekee vähän hallaa neulomiselle. Jollei kerran ole valmiita neuleita niin voisihan sitä aloittaa edes jonkin uuden neuleen, olisi jotain uutta esiteltävää... Ja oravanpyörä onkin valmis. Jo tälläkin hetkellä olohuoneen nurkka vyöryy enemmän tai vähemmän keskeneräisiä neuleita. Yritän pitää itseni kurissa ja nuhteessa.

Siskon neuletakki etenee hiukan. Takakappale on melkein puolessa välissä. Tästä kuvasta saa mallineuleesta jo jotain selvääkin ja yllätys yllätys, mitä sitä mallineuletta vaihtamaan, kun kerran hyvän on löytänyt. Roosa-huivin mallineule kelpasi siskollekin, toiveena kun oli "mahdollisimman reikäistä".
















Niin no, jotain on valmistakin. Mutta nämäkin jo ennen nähtyjä. Näitä ei siis lasketa. Enkeliarmeija vahvistaa joukkojaan. Ja myös villahousut ovat saaneet kavereita.














Malli: Ruskovillan villahousuohje nro 2
Lanka: Novita Huopanen ja vähän Virtain villan hahtuvaa yht. n. 70 g
Puikot: nro 5

Hahtuvaimu on 10 cm x 30 cm, Virtain villan hahtuvasta puikoilla

Ripsun pitsiviikko

Tämä blogi etenee kyllä pylly edellä puuhun. En oikeasti ole ollut pitsineuleiden ystävä (kuten en hahtuvankaan), mutta neulontapalstan ja Kristelin vanavedessä villaannuin pitsihuiveihin. Vaikka en osaakaan käyttää niitä yhtään, ajattelin opetella.

Ensimmäinen pitsihuivini oli tarkoitettu huivin ja ponchon välimuodoksi, ikään kuin helpottamaan ajatusta huivin pitämisestä. Poncho ei kuulosta niin... niin...vaikealta. Pidän vaatteista, jotka voi pukea ylleen ja sen jälkeen unohtaa. Huivia ei voi unohtaa. Huivia täytyy kantaa. Tässä huivi on taiteltu ponchon malliin, mutta todellisuudessa laiska viimeistelijä on jättänyt huivin ihan pelkäksi huiviksi.



Malli: Pitsin mallineule Moda 5/2005 (tämä täytyy vielä tarkistaa), huivin koko n. 50 cm x 165 cm
Lanka: Novita Chic Mohair, n. 200 g
Puikot: nro 6,5


Seuraava pitsihuivi syntyi suunnattomasta himosta käyttää ostamaani silkkivillalankaa. Tämä huivi kaipaa vielä pingotusta ollakseen valmis.



Malli: Roosa
Lanka: Wetterhoffin Sivilla, n. 100 g
Puikot: nro 4

Kolmas pitsineule on luvattu joululahja. Tiedättehän tyylin; lupaat neuloa jotakin joululahjaksi, mutta sillä ehdolla, että lahja ei valmistu vielä jouluksi. Köh, tässä on joulusta vierähtänyt jo useampi viikko... Onneksi sisko jaksaa odottaa.



On vaikea uskoa, että näistä pötkylöistä syntyisi joskus pitsineuletakki. Luotan pingotuksen voimaan. Florica-kartio on löytö Novitan Korian tehtaanmyymälästä vuodelta nolla. Suojelen sitä kuin pyhäinjäännöstä. Itken varmaan verta sinä päivänä, kun tämä 2,5 kg lankaa loppuu.

Hulluna hahtuvaan

Minä olen tavisneuloja. Neulon mieluiten tavallisilla yksivärisillä villalangoilla; ei meleerattuja värejä eikä itseraidoittuvia lankoja, ei möykkyjä, ei glittereitä eikä varsinkaan huopuvaa lankaa.

Sitten tapasin Virtain Villan hahtuvakiekot. Mikä tuntu ja ihana tuoksu! Ensin neuloin hahtuvahousut kaverin lapselle. Sitten muutamat ihan muuten vaan.

Sängynsuojus, koko 60cm x 120 cm
Malli: Oma
Lanka: Virtain villan hahtuva kaksinkertaisena, n. 360 g
Puikot: nro 6

Sateenkaarihahtuvat
Malli: Ruskovillan hahtuvahousuohje nro 3
Lanka: Pirtin kehräämön hahtuva yksinkertaisena, n. 35 g
Puikot: nro 4

Valkoiset hahtuvat ylempänä
Malli: Ruskovillan nro 3
Lanka: Virtain villan hahtuva kaksinkertaisena, n. 65 g
Puikot: nro 5

Valkoiset hahtuvat alempana
Malli Ruskovillan nro 1
Lanka: Virtain villan hahtuva kaksinkertaisena, n. 55 g
Puikot: nro 5


Ja koska sitä hahtuvaa tuntui riittävän niin jotenkin itsellenikin käsittämättömällä tavalla neuloin pari huovutettavaa pannulappua, jotka heitin pesukoneeseen. Kaikki sujui juuri niin kuin pitikin ja meistä kolmesta (hahtuva, pesukone ja minä) tuli erottamattomat kaverit.

Seuraavaksi vuorossa oli Sophie




















Sophie laukku
Malli: Julie Anderson (ohje löytyy Pahaisesta blogista http://ziinanblogi.blogspot.com/ )
Lanka: Virtain villan hahtuva kaksinkertaisena, n. 120 g
Puikot: nro 6


Ja nyt viimeisimpänä parit suojelusenkelit ja maskottitonttu siskolle.















Enkelit
Malli: Novita 6/2002 (pienemmän olen itse laskeskellut)
Lanka: Virtain villan hahtuva kaksinkertaisena, isompaan n. 30 g, pienempään n. 10 g
Puikot: nro 6




















Tonttu
Malli: Oma
Lanka: Virtain villan ja Pirtin kehräämön hahtuvaa yksinkertaisena
Puikot: nro 3,5

Nykyään pelkään hahtuvan loppuvan Suomesta ja hamstraan sitä urakalla aina tilaisuuden tullen. (Pelkään myös koiperhosia. Vielä ei ole näkynyt.)

Alku

"Päätökset pitää tehdä oikeassa mielenvireessä ja mieluiten nopeasti, ettei vire mene ohi." Monta monituista kertaa muiden blogeja seuraillessani mielessä on vilahtanut hetkellinen innostus: josko minäkin kerran...? Nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja toimia Vilijonkan neuvon mukaan. Toivottavasti innostus säilyy nyt, kun olen saanut myös bloggaamisen langanpäästä kiinni.