Pakollinen tauko

Melkein meinasi tulla kuvaton postaus, mutta onneksi ei sittenkään. Monen mutkan kautta pääsin kuin pääsinkin postiin sen aukioloaikana ja rapistelin pakettiani jännittyneenä. Rumasukkalankaa? Ehei vaan jotain kaunista: itsevärjättyä Nallea! Suuret kiitokset Kirsi! Ja mukana tullut lammaskin herautti hymyn huulille, ihana!















Ja sitten iloinen ilmoitusluontoinen asia: perheemme jäsenmäärä lisääntyy ja siksi blogini on tauolla ainakin seuraavat kolme viikkoa.

Neulelohtuja

Kiukutti niin paljon tuo edellinen sukka ja kun ei siitä punaisesta sileäneuleisesta puserostakaan ollut oikein lohduttajaksi niin oli suorastaan pakko aloittaa uusi neule. Jotakin kaunista ja sellaista, jonka koko ei kertakaikkiaan voi mennä pieleen. Kiri siis.














Kiri on ollut neulontalistalla pitkään, toteuttamista on hidastanut ainoastaan se tosiasia, etten vieläkään oikein tiedä, olenko huivi-ihmisiä. Löysin kuitenkin yhdestä blogista (ärsyttää kun ei koskaan muista, että mistä ja kenen) ison Kirin sijasta pikkuruisen kaulahuiviksi tarkoitetun Kirin. Haa! Ideahan on mainio! (Jos tunnette tekijän niin ilmoittakaa ihmeessä, että saadaan kunnia sille kenelle se kuuluu.)














Lohtua sain myös kivoista lehdistä.

Ja kaiken kruunuksi voitin Miss Rumasukka -kisassa yllätyspalkinnon! Kyllä heti on mieli paljon parempi!

Tökkii...

Punaisen neulepaidan rinnalle oli pakko aloittaa jokin pienempi työ. Kaivelin varastoistani punaisen Vuorelman Veto -lankakerän ja rupesin miettimään sukkamallia.

















Neulekirjoja selaillessani ja punaista lankaa makustellessani sain tästä mallista (Neulojan käsikirjasta) idean. Punainen väri ja pallukoita, hmm... karpalo -sukat?














Neuletilkkua tehdessäni totesin mallin näyttävän paremmalta alhaalta ylös neulottuna, niinpä ajattelin myös kokeilla kärjestä aloitettavaa sukkaa.

Kaikki näytti hyvältä vielä alkuvaiheessa, lanka tuntui ihanalta ja Kristelin ohjeet ymmärrettäviltä. Siihen se ihanuus päättyikin.


















Joko kärjestä aloitettava sukka ei sovi minun jalkaani tai sitten muokkailin silmukkamäärät väärin. Joka tapauksessa, kärkeen jää liikaa tilaa. Höh. Lisäksi Sukan reunaan tarkoitettu mallineule on aivan liian leveä eikä se muutenkaan näytä hyvältä. Argh! Pakko heittää sukantekele sivuun. Jos jollakulla on hyvä sukkaideoita niin ehdotuksia vastaanotetaan mielellään!

Villat esiin!

Ihanaa, elokuu alkoi! Nyt voi huoletta kaivaa taas villalangat esiin. Sitä ennen piti kuitenkin viimeistellä pari kesätyötä.














Malli: Pipo, Novita 3/02 (malli nro 55), solmu päälaella apinoitu muistaakseni Stitch 'n Bitch -kirjasta
Lanka: Novita Mini, 35 g
Puikot: nro 3,5



















Malli: Laukku, Novita 2/00 (malli nro 39)
Lanka: Novita Alabama ja joku toinen ohuempi puuvillalanka vuodelta nolla, yht. 185 g
Virkkuukoukku: nro 4

Ensimmäinen virkattu laukkuni. Peruskamaa, kiinteitä silmukoita toinen toisensa perään. Toivottavasti kuitenkin ajaa asiansa ja toimii hyvänä laukkuna. Kylläpä muuten kiukutti, kun huomasin, että virkkauskäsialani muuttui virkkaamisen myötä tiukemmaksi! Onneksi sitä ei valmiissa laukussa juurikaan huomaa.















Ja sitten sitä villaa. Tästä tulee jonain päivänä v-aukkoinen sileäneuleinen villapaita. Oikeastaan tosi tylsä, mutta siskoni sanoin: "niitä tylsiä perusvaatteita sitä kuitenkin tulee eniten pidettyä".

Ta-daa!

Shimmer on vihdoinkin valmis. Huh, mikä puristus, mutta onneksi lopussa kiitos seisoo. Olen päättänyt oppia pitämään olkapäiden sekalaisista raidoista. Sitä paitsi selkäpuolella katse kiinnittyy pitsineuleeseen eikä raitoihin. (Kiinnittyyhän, joohan?)


















Malli: Shimmer
Lanka: Sirdar Duet 190 g
Puikot: nro 4,5 ja 5

Itse asiassa selkäkappaleen purkamisesta oli hyötyäkin. Nyt sain raglansaumakohdan siistiksi. Toisin kuin ohjeessa neuvotaan, yhdistin hihat ja takakappaleen pitsineuleen kerroksella nro 1. Näin pitsineuleen kavennukset ovat myös raglanin kavennukset.















Taidan olla kooltani muotopuoli. Selkäkappale on kokoa M, hihat taas on pienennetty koosta S. Pitäisiköhän käydä salilla kasvattamassa hauista?

Lanka aiheutti välillä kyllä hammasten kiristelyä. Kiiltävät kohdat takertuivat kaikkeen vähänkään karkeaan (silmukkamerkkeihin, puikkoihin, jopa ihoon!) ja lankaan jäi rumia lenkkejä. Mrrh!















Mutta nyt, kaik' on hyväst ja me odotellaan Shimmerin kanssa innokkaina seuraavaa juhlakutsua.