Vaivainen pipo

Yksi pikkuruinen vihreä pipo, mutta voi mikä vaiva sen suunnittelussa. Väri oli selvä jo alusta alkaen, mutta mikään muu sitten ei. Palmikoita? Lanka ei riitä. Pitsineuletta? Ei. Pintaneuletta? Kuulostaa paremmalta. Ehkä.

Jokin juju pipoon piti keksiä ja monien kävelylenkkien aikana mietin muotoa ja pintaa... Kunnes välähti: omena!















Omenapipo
Malli: tietääkseni oma
Lanka: Novita Tennessee 40g sekä tummanvihreää ja ruskeaa pienet jämäkerät
Puikot: nro 3,5

Mato mietitytti vielä sen valmistuttua. Tajuaakohan kukaan, että sen pitäisi näyttää omenamadolta? Jätin madon koeajelun ajaksi ja koska puistokaverit sen tunnistivat niin Manne sai jäädä.














Manne-mato taitaakin olla melkoinen linssilude.

Parasta pipossa on ehdottomasti väri (joka luonnossa on kirkuvan omenanvihreä)! Niin ja sekin tuottaa syvää tyydytystä, että lankakerä löytyi omasta varastosta.

Elämäni ensimmäiset pitsisukat

Näiden sukkien piti kartuttaa lahjavarastoa, mutta koska sukat sopivat niin hyvin jalkaani ja koska väri on aika ärhäkkä muille annettavaksi niin pidänkin nämä itse. Tällä tyylillä lahjasukkavarasto ei kyllä lisäänny yhtään...















Embossed leaves -sukat
Malli: Mona Schmidt, Interweave Knits Winter 2005
Lanka: Sandnesgarn Sisu 65g
Puikot: nro 2,5

Lyhensin sekä vartta että teräosaa yhden kuvion verran. Ohjeenmukainen aloitus ei tainnut mennä ihan putkeen, ei jousta, ei. Vartta oli siis pakko lyhentää. Ihmettelen myös jalkani muotoa, sukka on ympärysmitaltaan just eikä melkein, silti ohjeenmukainen teräosa olisi ollut vielä pidempi. Mullako pullajalka? En kyllä tunnusta.












Tätä sukkaa neuloessani opin aloituksen lisäksi myös uudenlaisen (ranskalaisen?) kantapään ja teräkavennuksetkin olivat uutta. Kivat sukat tehdä ja mun mielestä myös tosi kauniit. Myös lanka on uusi tuttavuus. Sisu vaikuttaa ihan pätevältä arkisukkalangalta, ainoa miinus tulee siitä, että lanka kutittaa paljaalla iholla.

Sitten loppuun tunnustus. Mähän olen yrittänyt olla lankadieetillä ihan siitä syystä, että vararavintoa riittää sängynaluslaatikoissa. Hiihtolomalla ja pääsiäislomalla kuitenkin itsehillintä petti.

Pirtin kehräämön tuliaisia (kiitokset vaan Tikrun mamille ja lapsille):



























Ja Kauhavan kangasaitasta Virtain Villan tuliaisia:














Eikös se ollut niin, että herkkuhetken jälkeen täytyy vain nöyrästi palata takaisin ruotuun? Dieetti siis jatkuu.