sunnuntaina, syyskuuta 16, 2018

Joulutähdet

Vielä sukkaputki jatkuu, kun löysin varastosta punaisia ja valkoisia Nalle-jämiä. Koska näitä oli todella vähän, sukat oli pakko aloittaa kärjestä. Varren pystyi neulomaan sitten niin pitkälle kuin lankaa riitti.

Näitä sukkia neuloessani muistin taas, miksi en tykkää kärjestä aloitettavista sukista. Ensimmäinen syy: kantapää. Oikean paikan löytäminen on tähtitiedettä. Toisekseen kantapäävalikossani on ainoastaan tiimalasikantapää, muita en jaksa ruveta säätämään, kun kyse on kuitenkin reissuneuleesta, jonka pitäisi tulla selkärangasta. Tiimalasissa on parikin vikaa. Se ei istu omaan jalkaani. Lisäksi siihen jää aina rumat reiät. Ja ikäänkuin tässä ei olisi tarpeeksi, vielä joustimen päättelykin kiristää. En vaan tykkää.

Joulutähdet
Malli: perinteinen, kärjestä aloitettu, tiimalasikantapää
Lanka: Novita Nalle (ja vähän Floricaa) 82 g
Puikot: 3 mm

On näissä sukissa jotain positiivistakin. Kirjoneulekuvio värinvaihtoineen on mun mielestä aika kiva. Lisäksi sain käytettyä punaisen langan ihan loppuun. Itse asiassa kaik mänt eikä piisantkaan. Joustin oli pakko neuloa eri langalla. Ensin mietin, että pitääkö ostaa vallan uusi kerä ihan vaan muutaman sentin joustimia varten. Onneksi tajusin, ettei joustimen tarvitse olla vahvistettua sukkalankaa. Punainen villalanka vaan kehiin ja valmista tuli. No huomaahan sen, ettei punainen ole ihan samaa sävyä. Lahjaksi ei todellakaan näitä kehtaa antaa. Mutta onneksi on lahjakori. Sinne voi laittaa ja jos joku sieltä nämä itselleen kelpuuttaa niin oma on valinta.


Tunnisteet: ,

sunnuntaina, elokuuta 12, 2018

Ylen sankiat prihat

Kuten jo edellisessä postauksessa totesin, keskeneräisiä neuleita olisi kyllä jatkettavaksi, mutta kaikki vaativat jotakin säätöä. Aikaa. Energiaa. Kesäreissuneuleen taas pitää olla yksinkertainen eikä vaatia yhtään mitään. Lisäksi sen pitäisi olla nopea, jotta se valmistuisi mielellään reissun aikana eikä keskeneräisten määrä lisääntyisi.

Kiireessä ei synny kuin sutta ja sekundaa. Niinpä olen superiloinen siitä, että olen aina välillä urakalla levitellyt lattialle lankavarastojani ja kirjannut suunnitelmia ylös. Sieltä listalta on hyvä kaivaa helpponeule aloitettavaksi juuri ennen reissua. Jes!

Ylen sankiat prihat
Lanka: Raijan Aitan Wolli 100 tex x 3, 64 g 
Puikot: 2,5 mm ja 2 mm 

Prihat nyt eivät olleet ihan vaivattomimmasta päästä oleva helpponeule. Tykkään tällaisista sukista, joissa on vähän kirjoneuletta, mutta muuten saa posotella suoraa. Prihojen kirjoneule vaan tuntui jatkuvan vähän liian pitkään. Kaikkein eniten ärsytti, kun olin jo huokaissut ja päätellyt sukat ja sitten huomasin, että väsyneenä olin neulonut kärjen kuvion väärin. 
Prihoissa halusin käyttää lankadominanssia hyödykseni, jotta vaaleat kuviot varmasti näkyisivät. Huomasinpa videoita katseltuani, että neulon jotenkin toisin kuin niissä. Totesin, että omassa tyylissäni kuviolanka on etummaisena ja koukkaan takimmaisen pohjalangan kuviolangan yli. Piti oikein kuva ottaa, jotta seuraavalla kerralla muistan:
Venkslasin prihoissa myös puikkojen kanssa. Aloitin 2,5 mm puikoilla ja kirjoneuleen jälkeen vaihdoin pienempiin. En mielelläni neulo 2 mm puikoilla mitään, koska niin ohuet puikot vääntyvät todella helposti. Tajusin pitkine piuhoineni vasta nyt kokeilla hiilikuituisia puikkoja. Ja johan rupesi lyyti kirjoittamaan; ei enää puikot vääntyneet. Ei näistä siltikään lempipuikkoja tullut. Jotenkin neuleesta tuli liian peltiä, kovaa ja joustamatonta. Toiset tykkää, minä näköjään en. Neulon siis jatkossakin joustavia sukkia ja parsin niitä kiltisti. 
Lankakaan ei oikein vienyt mukanaan. Olen säästellyt näitä Wolleja hartaasti ja etsinyt sitä oikeaa mallia. Alunperin näistä ei pitänyt edes tulla sukkia. Nyt neuloessani huomasin, että sukkalangoissa taidan sittenkin vannoa tavallisen lampaanvillan nimiin. Tykkään sen joustavuudesta.

Kesäloman jälkeen huomasin, että suunnitelmalista on lyhentynyt uhkaavasti. Täytyy levitellä varastot taas uudelleen. Ongelmana vaan on se, että nyt pitää jo keksimällä keksiä jämälangoista jotakin tai vaihtoehtoisesti pitäisi ostaa lisää lankaa, jotta saisi vanhoja käytettyä pois. (Mutta kun luonto ei antaisi ostaa, ettei hyvä lankalaihis vaan katkeaisi...)

Tunnisteet:

tiistaina, heinäkuuta 31, 2018

Kukkasukat

Tavallisesti olen kesäloman aikana jaksanut, ehtinyt ja viitsinyt viimeistellä monta monituista keskeneräistä neuletta. Muistan eräänkin kesän, kun tsemppasin koko keskeneräisten pussukan valmiiksi. Toiveet olivat siis korkealla. Ei tämä nyt aivan mahdoton kasa ole.
Totuus oli toisenlainen. En jaksa sen enempää kiukuta superhelteistä. toteanpa vain, etteivät helteet ja sylissä lämmittävät villaneuleet sovi kovin hyvin yhteen ainakaan minulle. Ei siis valmistuneita. Olen jaksanut hikisenä ja tympääntyneenä neuloa ainoastaan sukkia, enkä aina niitäkään.
Kukkasukat
Malli: Sleeping Lotus by Heidi Alander
Lanka: Lanitium ex Machina 62 g
Puikot: 2,5 mm
Kaikesta kiukusta huolimatta näistä kukkasukista tuli kyllä kauniit. Mielestäni näissä lanka ja malli kerrankin kohtasivat. Koska pitsikuvio on kapea, sukkaan jää paljon sileää neuletta, jossa voi ihailla langan kauniita sävyjä. Ja koska langan sävyvaihtelut ovat kuitenkin maltillisia, pitsikuviostakin saa kuitenkin selvää. Ihanat sukat pääsevät heti käyttöön!
Se vain hieman kismitti, etten oppinut pitsineuleen mallikuviota nopeasti ulkoa. Luovuin jo toivosta, kunnes toisen sukan puolivälissä onnisti. Lohdutti edes vähäsen.

Tunnisteet:

sunnuntaina, kesäkuuta 24, 2018

Apinasukat

Kun kämmekästehdas alkoi kyllästyttää kaivelin varastoani taas uusin silmin. Njaa, sukkalankojahan näyttää olevan vielä muutama kerä jäljellä. Sukkia siis puikoille.

Ensimmäiseksi malliksi valikoitui jo pitkään jonossa ollut Cookie A:n Monkeys. Langaksi arvoin ruskean jämän, jota oli jäljellä vajaa 60 grammaa. Harmillisen vähän. Onneksi osasin arvioida varren pituuden oikein ja lanka riitti kuin riittikin.
Apinasukat
Malli: Monkey by Cookie A
Lanka: Schoeller + Stahlin  Fortissima Socka 56 g 
Puikot: 2,5 mm

Vaikeinta oli tottua taas näinkin pieniin puikkoihin. Oikean käden sormenpää tuli vallan kipeäksi. Joskus olen onnistunut saamaan siihen ihan reiänkin, mutta siltä sentään tällä kertaa vältyin.
Sopivat sukat, ohje oli hyvä ja kantapääksi väänsin sen itselleni sopivimman ranskalaisen version. Sen verran mukavat tehdä ja käyttää, että voisinpa joskus neuloa toisetkin. Sain myös hyvän sukkaputken päälle. Olin aivan unohtanut, miten kivaa sukkien neulominen on.

Tunnisteet:

sunnuntaina, kesäkuuta 17, 2018

Jämäkämmekkäät

Dropsin Merino Extrafine on paksuudeltaan sellaista, että sitä on vaikea yhdistää muihin varastolankoihini. Niinpä kasasin kaikki jämät yhteen ja odotin inspiraatiota.

Ensimmäinen inspiraatio tulikin melko helposti. Mustasta, valkoisesta ja vihreästä sai kivan yhdistelmän heikommallakin värisilmällä. Vähän paksut näistä tuli, mutta niin mukavan pehmeät ja lämpimät. Luulen, että nämä ovat suuri hitti ensi vuonna jäähallin toimitsijakopissa värjötellessä.
Tähtihihat
Malli: oma
Lanka: Drops Merino Extrafine 58 g
Puikot: 4 mm

Jäljelle jääneiden keränloppujen kanssa olikin vähän vaikeampaa. Viininpunainen ja tumma ruskea olivat liian samansävyisiä minkäänlaiseen kirjoneuleeseen. Ainoa järkevä versio oli raitaversio. Ei näistä nyt mitään kauneuskisan voittajia tullut, mutta käyttöön pääsevät.
Raitakämmekkäät
Malli: peruslapanen peukalokiilalla, 40 s
Lanka: Drops Merino Extrafine 41 g
Puikot: 3,5 mm

Kolmannet kämmekkäät syntyivät mumman perintölangoista. Selkäpuolen valepitsipalmikot ovat oikein kauniit, mutta oma visioni peukaloaukosta on sanalla sanoen ruma. (Ja kylmä.)

Rinsessakämmekkäät
Malli: Bonbons by Susanna IC  
Lanka: Novita Marimba 33 g
Puikot: 2,5 mm

Taas naurahdin olevani ajan hermolla, kun kesähelteillä neulon kämmekkäitä. Erehdyin kuitenkin katsomaan ennusteita juhannussäästä. No niin, millepä muulle sitä olisikaan tarvetta kuin kämmekkäille. Että ajan hermolla sitten kuitenkin.

Tunnisteet: ,

sunnuntaina, kesäkuuta 10, 2018

Porkkanakappa

Kuulun tähän klassiseen joukkoon, jotka ensialkuun Kapan nähdessään ajattelivat, että tuota minun ei ainakaan tarvitse neuloa. Merkillinen putkula. Luulisi ahdistavankin. Kun näin muiden toteutuksia ja kuuntelin hehkutusta, mieli alkoi muuttua. Lopulta pääsin kokeilemaan kälyn kappaa ja se oli menoa.

En tehnyt mallitilkkua. Tietenkään. Yleensä huiveissa, sukissa ja pipoissa käsialani on niin keskimääräistä, että sopivaa tulee silti. Paitsi tällä kertaa. Kinnasin valmiin Kapan ylleni ja mietin, etteivät pullonkaulahartiani nyt _niin_ leveät ole. Makkarankuori mikä makkarankuori. Epämukava. Ja vaikka kehitys tapahtuu epämukavuusalueella niin tässä tapauksessa tuskin tapahtuu niin.

Porkkanakappa
Malli: Kappa by Veera Välimäki
Lanka: Hopeasäie Mesilace 95g
Puikot: 3mm

Mittasin valmiista työstä tiheyden. No jaa, näköjään heittää muutaman silmukan kymmenellä sentillä. No ei ihme, että oli pieni. Onneksi on olemassa kummityttö. Hänelle tämä sopii kuin valettu!

Ja innovatiivisuuden puutteesta ei voi kummityttöä syyttää.

Itse aloitin uuden Kapan vähän runsaammalla silmukkamäärällä. Onneksi saman ohjeen neulominen ei kyllästytä.

sunnuntaina, toukokuuta 13, 2018

Kämmekästehdas

Irtohihojen ja pöllöpaikkojen ansiosta kaivelin uusin silmin merinolankojani. En ole pitänyt kiirettä niiden tuhoamisessa, koska merinolle löytyy yleensä aina käyttöä pikkulapasina tai pipoina. Nyt on kuitenkin päästy siihen vaiheeseen, että omille pojille kelpaavat enää oman joukkueen pipot. Siskon lapset taas käyttävät perintöpipojaan eikä uusille ole enää ollut juurikaan tarvetta. Niinpä merinoita ei tarvitse enää pipotarvetta varten säästellä.
No. Mitäs näistä sitten? Lapasia ei kannata merinosta aikuisille tehdä, koska ne kuluvat puhki alta aikayksikön. Mutta hei! Kämmekkäitä! Ne eivät kulu samalla tavalla ja lahjakoriin neulomani kämmekkäät ovat lähteneet sukkien jälkeen seuraavaksi liukkaimmin maailmalle. Myös siskoni on kehunut omia kämmekkäitään maailman käytännöllisimmiksi. Kämmekäsohjeita siis etsimään.
Näköjään olisi riittänyt ihan yhden ohjeen etsiminen.
Superkämmekkäät
Malli: Eowyn Mittens by Anne Ala-Pöntiö
Lanka: Drops Merino Extrafine 50 g / 47 g tai Novita Wool 31 g
Puikot: Dropsiin 3,5 mm, Novitaan 3 mm
Jotta samaan malliin ja osittain samoihin lankoihin ja väreihin olisi saanut jotain uutta, kokeilin osaan kämmekkäistä intialaista peukalokiilaa. Se on omiin silmiini kyllä tosi kivan näköinen, mutta vähän pitää peukalon paikkaa säätää. Luulen, että oma peukaloni on vähän keskemmällä kämmentä (sic) kuin mallissa.

Kokeilin myös uteliaana uusia puikkojani. Olen ostanut neliskanttiset ruusupuiset puikot, jotka eivät vielä ole päässeet tosi toimiin. Hyvin toimi, mutten kyllä ainakaan vielä huomannut minkäänlaista ergonomista muutosta. Testasin myös Lentävästä Lapasesta hankkimani ChiaoGoot. Näiden kaapelista tykkäsin tosi paljon ja terävä kärkikin menetteli. Ainoa miinus tuli teräksisestä tuoksusta. Mutta ehdottomasti neulon molemmilla puikoilla uudelleen.

Näin jälkikäteen täytyy kyllä ihmetellä, miten kestin neuloa neljät liki samanlaiset kämmekkäät. Neuloessa se ei tehnyt kuitenkaan yhtään tiukkaa. Ja parastahan on, kun lankavarastot vajuu ja lahjakori täyttyy.