Jämälankatöitä

Reissuilta kotiutuminen vei suoraan rakkaiden, mutta liian suurien lankavarastojen luo. Ja inspiraatio iski.

Tämä laukku on kulkenut toteutettavien töiden listalla jo useita kesiä odotellen kalalankaa. Nyt lankavarastosta hyppäsi silmille kaksi suurta puuvillalankakerää, jotka kuiskasivat haluavansa tulla laukuksi. Miten ne ennen eivät puhuneet yhtään mitään?














Miehen mummilla ja papalla on synttärit heinäkuussa. Mummille ajattelin antaa lahjaksi Roosa-huivin, mutta papan lahja aiheutti miettimistä. Pähkäilyjen ja vihjeiden avulla päädyin alpakkakaulahuiviin.














Mielelläni olisin tehnyt huivista yksivärisen, mutta lankavarastosta löytyi ainoastaan vajaita keriä eri väreissä. En oikein ole tyytyväinen väreihin, palmikonkierrotkaan eivät erotu ja pehmeydestään huolimatta alpakka kutittaa. Purkutuomio on aika lähellä...

Siihen olen kuitenkin tyytyväinen, että lankavarasto pienenee. Pienenihän se jo futissukkien kohdallakin, mutta erityistä tyydytystä tuottaa se, että jotkin epämääräiset ikivanhat kerät (laukku) tai vaihtoehtoisesti useat pienet nyssäkät (papan huivi) katoavat laatikoiden nurkista. Edelleen kuitenkin löytyy liian paljon yksittäisiä keriä (lähinnä puuvillaa) joista ei tunnu saavan oikein mitään aikaiseksi. Olenkin katsellut One skein ja Last minute knitted gifts -kirjoja sillä silmällä. (Neulekirjathan eivät vie tilaa oikeastaan ollenkaan, eiväthän?)