Juhannuksen jälkiviisaudet

1. Ota autoneuleeksi sellainen neule, joka on kunnolla aloitettu ja hyväksi todettu. Autossa ei ole kiva laskea silmukoita, sovitella sukkaa jalkaan ja miettiä että tuleekohan tästä hyvä. Muttaku... Reissuneuletta ei ehtinyt aloittaa, kun piti urakoida äidin poncho valmiiksi.

















Malli: Pirkka 6-7/06 (vähän silmukoita uudelleen laskeskeltuna)
Lanka: Novita Kotiväki 160 g
Puikot: nro 5

Muuten nopeatekoinen neule, mutta jos silmukka pääsi tippumaan (kuten usein kävi) niin langankierrot purkautuivat saman tien ja niiden arpomisessa oikeille paikoille vierähti aina jokunen tovi.

2. Pakkaa käsityö jo edellisenä päivänä, mielellään heti viimeisimmän neulesession jälkeen. Ei ole kiva huomata autossa, että se viides sukkapuikko taisikin jäädä sinne olohuoneen lattialle, kun kiireessä tuli survottua neule kassiin. (Puikko löytyi kyllä perillä keskeneräisen ponchoneuleen kassista. Sekös lämmitti.)

3. Varmin valinta autoneuleeksi on pintaneule, mielellään pyöröpuikoilla. On ärsyttävää kalastella pudonneita palmikko- tai sukkapuikkoja autonistuimen kätköistä. Ja vaikka matkapahoinvointi onkin ilahduttavasti vuosien varrella hellittänyt, ei silti kannata uhmata kohtaloa tarkkuutta (ja silmiä) vaativilla palmikko- tai pitsineuleilla.

4. Laiturilla neulotaan pyöröpuikoilla. Murphyn lakien mukaan putoava puikko ei tietenkään voi jäädä leveälle laiturilaudalle vaan se puikahtaa siitä sata kertaa kapeammasta raosta järveen.

Koko viikonlopun säälittävä saldo, polvisukan alku:













Vaikka neuleet eivät edistyneetkään niin kivaa oli silti, tuli juteltua, syötyä, saunottua ja uitua oikein urakalla. Kyllä teki hyvää!