Melkein valmista

Yritin epätoivoisesti urakoida raitaneuletta valmiiksi sunnuntain postaukseen, mutten saanut sitä tänäänkään vielä valmiiksi. Niinpä esittelen puolivalmiin tekeleen:













Kivat hetket: kaarroke onnistui heti ensimmäisellä kerralla. Aikaisemmin en ole pullonkaulahartioineni harrastanutkaan kaarrokeneuleita. Toinen kiva hetki oli se, kun sain vihdoinkin katkaista lankoja yksi kerrallaan, aah... Tiinan neuvojen mukaan yritin selvitellä lankoja joka vaihdolla, mutta mahdottomaksi se muuttui siinä vaiheessa, kun pakkasin ja purin neuletta pussistaan. En siis oppinut rakastamaan lankojen selvittelyä. Ehkä ensi kerralla.

Huonot hetket: lankojen selvittäminen, grrrr... Tekisin myös hihojen levennykset vähän hitaammin. Vaikka miten yrittää laskea niin aina jokin menee jotenkin pieleen.

Postin Kusti toi muuten mukavan paketin:

















Kummityttö oli tehnyt prikulleen sopivan rannekorun ja kirjanmerkin. Kirjanmerkille oli suunniteltu paikkakin etukäteen: Raamatun väliin. Ihana kummityttö :)














Lisäksi Tikrun mami oli askarrellut silmukka- ja kerrosmerkkejä. Mulla ei ole ikinä ennen ollut ihan oikeita silmukkamerkkejä!

Kusti olisi kyllä saanut polkea vähän rivakammin, mutta kaikkea ei voi vaatia. Onneksi paketin sisältö korvasi odotuksen hetket.