Tie se on tuskien

Toisille Luoja lahjoitti värisilmän (voikohan sekin muuten olla absoluuttinen kuten sävelkorva?). Minä sain synnyinlahjaksi puusilmän. Siksi varmaankin neulon mielelläni yksivärisiä neuleita, mieluiten palmikkoja.

Nyt huomasin kuitenkin tarvitsevani raidallisen piristyspaidan. Väritkin tiesin. Mutta se järjestys. Huokaus. Vaikka apuna on raitageneraattori ja Wordin piirrosohjelmat, vaikka kieputtelen lankoja viivottimen ympärille niin silti joudun tekemään ainakin kahdeksan mallitilkkua.













Periaatteessa hyvä joo...



















... käytännössä huono!



















Entäs marimekkoraidat? Ei.




















No 1-2-3 -riviset raidat? Parempi.

Tähän kaikkeen kului viikko. Hermot meni aina ensimmäisen tunnin jälkeen. Seuraavana iltana oli sama urakka edessä. Kiirastorstaina keräsin kärsivällisyyteni rippeet ja illan aherruksen tuloksena:















Njaa... ehkä.

Tämän mallipalan kohdalla pääsiäisaamu koitti jo pitkäperjantaina. Päivänvalossa, hyvin nukutun yön jälkeen kelpuutin raitajärjestyksen melko tyytyväisenä. Viimeisen varmistuksen saa vasta paitaa neuloessa.

Pakko näyttää tähän loppuun edellinen värituskailu vuodelta 2001. Tämänkin liivin mallipaloihin kului erinäisiä työtunteja. Onneksi neuloin palat, eipä tarvinnut enää varsinaista neuletta purkaa kertaakaan.