sunnuntaina, tammikuuta 30, 2011

Pojan palmikkopaita

Ennakointi. Miten vaikeaa se onkaan. Ihan nolottaa tunnustaa, että esikoinen oli alkutalven ilman villapaitaa. En osannut kuvitellakaan, että paukkupakkaset alkaisivat jo marraskuussa. Paita siis puikoille pikaisesti. Yksivärinen sileä neule (vaikka värinä olikin herkullinen oranssi) ei kuitenkaan inspiroinut. Palmikot inspiroivat, mutta kiireessä yksi sai riittää.













Pojan palmikkopaita
Malli: Garnstudio, muokattuna (vaihdoin palmikkomallin ja siirsin sen sivuun)
Lanka: Jaegerin Baby Merino DK 260g
Puikot: nro 4 ja 4,5

Aluksi sileä nurja mietitytti, pelkäsin, ettei se anna käsialalle mitään anteeksi. Onneksi kuohkea lanka armahti ja upotti pienet epätasaisuudet. Kaikkein iloisin olin kyllä siitä, että summamutikassa lätkäisty palmikko osui juuri kohdilleen käden- ja pääntiekavennusten väliin.












Se kyllä harmittaa, että luotan liian sokeasti lastenneuleiden ohjeisiin. Neuleen laatikkomainen muoto mietitytti aina välillä, mutta koska neuloin 5-6-vuotiaan kokoa 4,5-vuotiaalle niin arvelin, ettei se voi olla liian lyhyt. Kyllä se voi. Hihoissa piisaa, helmassa ei.













Täytyy siis tehdä lisäpalat helmaan. Silmukointihan kun onkin niin lempipuuhiani. Huokaus.

4 Comments:

Blogger Tikrunmami said...

Onpa herkullisen värinen paita! Ja upeasti tuo palmikko!

3:26 ip.  
Blogger Ripsu said...

Kiitos Tikrunmami :) Väri taitaa olla tismalleen sama kuin esikoisen kummitädiltään saamien vauvasukkien ;) Itsekin kyllä tykkään oranssista, se tuntuu sopivan pojille hyvin.

10:28 ip.  
Blogger Maaru said...

Älynätti! Palmikon paikka on yllättävä ja juuri oikea, tekee jujun puseroon.

4:48 ip.  
Blogger Ripsu said...

Kiitos Maaru!

10:36 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home