Minä ja villasukka

Neulontai järjesti sukka-bingoloton. Tässä minun tarinani.

Neuleaikojeni alussa en ollut ollenkaan kiinnostunut villasukkien neulomisesta. Ne olivat välttämätön paha, jotka piti neuloa, kun edelliset villasukat hajosivat. Paksusta langasta, värillä ei väliä (kunhan se ei ollut harmaa) ja äkkiä valmiiksi, jotta pääsi taas kiinnostavampien villapaitojen kimppuun.

Aloitettuani bloggailun meinasin silmäni pudottaa; ai kantapäitä on olemassa muunkinlaisia? Varpaista aloitetut sukat? Pitsineulesukat, no ei tähän talouteen nyt sentään. Ja kuinkas kävi:


















Kaikkein kauneimpina pidän kuitenkin edelleen palmikkosukkia.

Olen vasta sukkailun alussa, paljon on siis kokematta. Suosikkisukkalankojani ovat tällä hetkellä Regia Silk, Fortissima Socka ja Sandnesin Sisukin tuntuu toimivan oikein hyvin.

Tykkään neuloa sukkia valmiista ohjeista, niistä yleensä opin aina jotain uutta. Lisäksi on ihanaa, kun joku on miettinyt kaiken jo valmiiksi. Toisen sukan syndroomaa ei ole, koska itse asiassa sen toisen sukan neulominen on melkein hauskempaa kuin ensimmäisen.

Olen neulonut yhdet varpaista aloitettavat sukat enkä oikein syttynyt asialle. Päkiästa aloitettavista tykkäsin ihan toisella tavalla. Koska olen kaavoihini kangistunut, aloitan sukkani silti useimmiten varresta.

Lahjasukkia en ol aiemmin tehnyt, mutta nyt olen tajunnut miten vapauttavaa se on. Aina voi neuloa sukat prikulleen ohjeen mukaan, eikä ole väliä elleivät ne istu omaan jalkaan. Lahjahyllylle vaan odottelemaan, kyllä aika tavaran kaupitsee.