Tautivuoteelta on noustu...

Kävipä sitten herra Yrjö meidänkin taloudessa ja kätteli ihan jokaista asukasta. Koti muuttui lasaretiksi, jossa neulominen ei ollut ensimmäisenä mielessä. Normaaliarjen palattua kuurasin pesuhuoneen niin perusteellisesti, että pesukonekin sanoi sopimuksensa irti. Katsotaan onko kysessä vain kosteutta vaiko ihan koneen vaihto edessä. Eli siis huovutuksia ei tällä kertaa ole näytillä, mutta näytetään nyt yksi ennen -kuva. Jälkeen -versio tulee heti, kun pääsen pesukoneen kanssa neuvotteluyhteyteen.














Taikurin hattu. Saas nähdä muutunko Kalifornian kuninkaaksi.

Koska en voinut ihastella huopuneita tekeleitäni oli pakko kaivaa esille viimeistelyä vaille oleva pojan neulehaalari. Nämä kappaleethan ovat olleet jo tovin valmiina, mutta edes ne paukkupakkaset eivät saaneet tämän neulojan niveliin liikettä. Onhan se kuitenkin hyvä, että kevättä kohti mentäessä pojalla on villahaalari. Ties mikä takatalvi vielä yllättää. Ja kokokin on just eikä melkein, ettei vaan ole villahaalaria enää ensi syksylle. Huomasinpa muuten, että meidän poika taitaa olla melko prsjalkainen. Hihat on sopivan mittaiset, samoin selkäosuus, mutta lahkeet ovat noin 10 senttiä liian pitkät.


















Haalari
Malli: Novitasta, numero taas hukuksissa
Lanka: Novita Bambino
Puikot: nro 2,5 ja nro 3

Tämän haalarin suurin plussa on se, että langat löytyivät omasta lankavarastosta. Vuodelta 1997, arvelisin. Ja kaik mänt' eikä piisantkaan. Oli pakko jatkaa saman langan 5 vuotta nuoremmalla sisaruksella. Värieron ymmärrän, mutta että langan paksuuskin on muuttunut. Outoa. Onneksi tavallisessa käytössä ei tuota huomaa.

Uuttakin opin. Kiinnitin hihat oikealta puolelta ja siistiä tuli. Taidan ottaa tavan käyttöön vastaisuudessakin.