lauantaina, helmikuuta 17, 2007

Helmikuu on hahtuvakuu

Uutta on aina kiva aloittaa, varsinkin silloin, kun tekee löytöjä lankavarastostaan. Löysin jälleen runsahat hahtuvavarastoni ja hullaannuin samalla tavalla kuin viime vuoden helmikuussa. Miten hahtuva voikaan tuoksua ja tuntua niin ihanalta?

Joskus leikittelin idealla vauvan huopikkaista. Silloin ei ollut koekappaletta kotona, mutta nyt on.

Ensin ne sopivat äidin jalkoihin...













...ja sitten pojan.













Tosin malli kaipaa pientä hiomista, varret ovat hieman liian kapeat ja terät taas liian pitkät.














"Huopikkaat"
Malli: perussukka
Lanka: Virtain villan hahtuva 70 g
Puikot: nro 6


Ps. Muistin taas miten ufot syntyvät. Arkeologisissa kaivauksissa löytyi myös punainen villapaidanalku joka pääsi puikoille viikoksi.













Hihoissa tuli kuitenkin tenkkapoo; ovatko ne sittenkin liian leveät? Vertailin muihin villapaitoihin, mallasin käsivarsiin ja tsekkasin lehtien ohjeita. Ei auttanut. Mietintätauolle joutuu tämä paita.

3 Comments:

Blogger Tuulijoki said...

Hei!
Olen tekemässä neuleblogeista tutkimusta, ja sinun blogisi on osana tutkimusaineistoani. Kerron mielelläni asiasta enemmän sähköpostilla, ota yhteyttä.
tarja piste jarvi @ hotmail.com
T. Tarja

11:13 ip.  
Blogger Marja-Liisa said...

Huopatossut on mainio idea! Hahtuvia löytyisi minultakin. Teetkö sukan varren suun eri langalla tai löysemmäksi? Kuinka paljon silmukoita sulla oli per puikko? Olis kiva nähdä teitä taas!

8:36 ap.  
Blogger Ripsu said...

Marja-Liisa, tein sukat ihan kokonaan hahtuvasta, silmukoita oli 32. Varren suun sain vähän löysemmäksi, kun kiskoin sitä huovutuksen jälkeen leveämmäksi. Niin ja olis kyllä kiva nähdä, kunhan sais vaan aikaiseksi... ;)

8:43 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home