Ikuisuusufo

En ymmärrä, miksi roikutan joitakin neuleita vuositolkulla käsityökorissani. Nykyään olen jo rohkeampi purkaja, mutta silti pohjalta löytyy esimerkiksi tällaisia iänkaiken vanhoja sukantekeleitä.

Koska ruskeat langat olivat mielestäni edelleen kivat, aloitin sukat uudestaan. Tällaiset niistä sitten tuli:



Pilkulliset, koko n. 35 (56s)
Malli: Puron ääntä ei voi matkia by vynne
Lanka: Novita Nalle
Puikot: nro 2,5

Näiden piti mahtua omaan jalkaan, mutta eivätpä mahtuneet. Onneksi talosta löytyy muitakin käyttäjiä.

Siunattu varjokyhäily

Neulon mielelläni, mutta neuleiden viimeistely ei ole niin mieluista hommaa. Se tuntuu enemmän työltä ja yleensä saan viimeistelyfiiliksen päälle ainoastaan viikonloppuisin. Niinpä neulekorissa pyörii monta viime silausta vaille olevaa käsityötä.

Ravelryn Lankalaatikossa viriteltiin kesä-heinäkuulle varjo-kyhäily. Itse KYHiin en ole ikinä lähtenyt mukaan, ajatuskin uuden työn aloittamisesta joka päivä nostaa hiukset pystyyn. Mutta tällainen varjo-kyh, jossa tavoitteena on ainoastaan viimeistellä 20 neuletta, passaa paremmin kuin hyvin. Keskeneräisiä kun riittää.

Edellisen postauksen Red-neule oli ensimmäinen valmistunut ja kun pään sai auki, niin tässä seuraa muutama muu.

Neuloin itselleni vuonna 2007 pikkuisen boogabagin. Laukku on palvellut uskollisesti siitä lähtien, mutta siihen oli pesiytynyt ruma tumma tahra. Virkkasin pari läiskänpeittopalaa tällaista tarkoitusta varten, mutta kiinnittämisen kynnys oli korkea. Aikaa kului odotteluun ehkä vuosi, kiinnittämiseen max. puoli tuntia.


Läiskänpeittopala
Malli: jostain jouluisesta Novitasta
Lanka: Virtain villan 2-säikeinen villalanka, 15g
Koukku: ei enää aavistusta, veikkaan kolmosta


Toinen läiskänpeittopala jäi koriin pyörimään, mutta lopulta heitin sen keittiöön pannunaluseksi. Vaikka se on vähän ohut, toimii se silti moitteettomasti.



Pannunalunen
Malli: Mary Olki
Lanka: Virtain villan 2-säikeinen villalanka, 22 g
Koukku: ehkä se kolmonen

Red

Kun itse tekee, saa sellaisen kuin tulee. Totesin taas tämän etsiessäni kuopukselle perintövillapaitaa. Kas kun esikoiselle neulottu n. 122 cm villapaita mahtuu edelleen nyt pian 135 cm pitkälle esikoiselle. Samaan syssyyn törmäsin Novitan Angry Birds -villapaitaohjeeseen ja kun laarista löytyi punaista lankaakin niin kaikki oli selvää kuin pläkki.

Laiskana ihmisenä en kylläkään jaksanut neuloa paitaa alhaalta ylös paloina vaan aloitin kauluksesta ja päätin rohkeasti taas testata kykyjäni ylhäältä alaspäin neulomisessa. Ja onnistuihan se. Tosin lisäykset teen seuraavalla kerralla jotenkin toisin, nyt ne vähän kiristävät, mutta eivät onneksi haittaa käyttöä.



Red
Malli: Angry Bird -neule by Susanna Mertsalmi
Lanka: Novita Florica kaksinkertaisena 325g
Puikot: nro 4 ja 4,5 (muistaakseni)

Reunojen kanssa pähkäilyyn kului jälleen enemmän aikaa kuin itse paidan neulomiseen. En halunnut tavallisia joustinneulereunoja, mutta ainaoikeakaan ei näyttänyt kivalta. Rullareuna taas tuppaa rullautumaan todella korkealle. Vaihtoehdot alkoivat olla vähissä. Onneksi viikkojen myötä jostain alitajunnasta putkahti esiin Suvi Simolan October Sunrise ja sen sivuttain neulotut ainaoikeinreunat. Heureka!



Käsintehdyn leima kyllä näkyy kauas, jälkiviisaana olisin sijoittanut linnun etukappaleen keskelle ja lähemmäksi alareunaa. Olkoot.